Tänään ajattelin viettää vapaa-aikaani opettavaisten teosten parissa. Kirjallisuuden puolelta Dalai Laman Healing Anger ja illan elokuvana Kungfu Panda 2. Kumpikin tuotos sisältää niin paljon viisautta että jos oikeasti haluat valaistua tämä oppimäärä riittää. Kyllä. Kungfu Panda jo riittää itsensä täysin ymmärtämiseen. Ei siihen aina "pyhiä" tekstejä tarvita. Elämä on loppujen lopuksi aika simppeliä.
Kävin tänään mielenkiintoista keskustelua ystäväni Tsong-Uun kanssa. (Tämä siis hänen nimensä foneettinen muoto). Hän on vajaa parikymppinen poika ja asunut täällä reilut neljä vuotta. Keskusteluiden mielenkiintoa lisää se että kielenä toimii broken english. Eli yksinkertaistan omaa lontoon kielitaitoani aika tavalla jotta pääsemme samoille aalloille elikkäs leveleille. Se antaa myös itselleni mahdollisuuden tutkailla näkemyksiäni yksinkertaisemmassa valossa. Ilman liian suurta analysointia.
Vertailimme elämää luostarissa ja sen ulkopuolella. Päädyin itse siihen tulokseen että elämä täällä on helpompaa jos oma mieli ei ole tyyni. Täällä sitä on aikaa työstää ja ympäristö antaa siihen hyvät eväät. Mutta jos oma mieli on tyyni, pidän ulkomaailmaa huomattavan paljon helpompana. Mikä sitten saa pääni rauhalliseksi? Toki se rakentuu monista eri muotoisista ja värisistä legopalikoista mutta löysin kaksi itselleni tärkeää tekijää. Ensimmäinen on läheiset ihmiset tarkoittaen perhettä ja lähimpiä ystäviä. Vaikka ihmissuhteissa on usein parantamisen varaa tämä ei kuitenkaan ole se iso ongelmakohtani. Toinen kohta on se mikä päätäni on pitänyt myrskyisenä, niin kutsuttu työelämä. Kun siihen löydän vastauksen ja tasapainon voin sanoa olevani rauhassa itseni kanssa. Eli millä minä haluan tienata taalat takataskuuni? Minulla on vai muutama vaatimus sen suhteen. Sen täytyy olla jotain jota kohtaan tunnen suurta intohimoa. Siitä täytyy saada fyrkendaalia sen verran että saan jokapäiväisen leipäni. Minun tulee olla sellaisten ihmisten ympäröimänä jotka kunnioittavat minua sellaisena kun olen.
Annan itselleni vielä kahdeksan kuukautta aikaa miettiä mikä musta tulee isona. En aio kirjoittaa haaveistani tänne blogiin, enkä kertoa edes perheelleni. Tiedätte sitten mitä halusin kun teen sitä jo.
Koska aion sivistää itseäni laatuviihteellä jätän pidemmät tarinoinnit ensi kertaan. Tähän blogitukseen liitän taasen vähän elävää kuvaa ja vähän enemmän kuollutta kuvaa. Eli valokuvia. Video on muutaman viikon takaa I padillani kuvattu, äänitetty ja tuotettu joten jälki on myös sen mukaista. Toisin sanoen briljanttia! :) Tämä oli ensi esiintymisemme päivää ennen Buddhan syntymäpäiviä. Ehkä vähän falskia soundia mutta ajatushan on tärkein. Biisin nimi on Mad world.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti