Alkoholi, meikkaus ja masennus

        Hej taasen. Edellinen blogitukseni koski yliluonnollisia ilmiöitä joita itse pidän luonnollisina. Osa teistä jo ehkä varovaisesti poltteli käämejään mutta suuremmalle osalle tämmöinen sula hulluus on vaan loistavaa huumoripitoista sunnuntain krapulalukemista. Ja toki siellä on muutamia jotka ainakin osittain allekirjoittelevat tämmöisiä epätotuuksia maailmankaikkeudesta. Jos myrskyn silmä ei vielä viikko sitten auennut niin nyt annan huomattavasti paremman mahdollisuuden käräyttää kelanne. Haluan tökätä käteni ampiaispesään kyynärvartta myöten. Ja tökkiä henkisellä katanalla sinua kylkiluiden väliin. Ja vähän vyötärön allekkin. Joskin seuraavat tunteen purkaukseni ovat saaneet ehkä maistaa hieman värikynää ja haistat pientä provokaation mahdollisuutta annan silti sinulle haasteen. Lue rivien välistä ja uskalla kyseenalaistaa omat näkemyksesi. Riko mielipide linnasi ja rakenna se uudestaan. Kiitos. Ja anteeksi ;).

         Aloitetaanpa rohkeasti aiheella nimeltä alkoholi. Osa lopetti lukemisen jo nyt. Tästä voisi kirjoittaa vaikka kirjan mutta kavennettaan aihetta tipattomaan tammikuuhun ja pieneen historian lehtien havisutteluun. Kommentoin tätä juomatonta kuukautta vuoden alussa naamakirja sivullani. Tietäen jo etukäteen reaktion. Viina on viisaiden juoma ja koska lähes kaikki omasta mielestään ovat viisaita, tämän nautintoaineen parjaaminen Suomen maalla on pyhäinhäväistys. Vähän sama kuin muslimeille profeetta Muhamedin piirtäminen. Etanoli on saanut maassamme jumalaisen aseman.
         Ihan mutu tuntumalta voisin arvailla että tekivät ruotsalaisten perkeleet saman kun uudisraivaajat inkkareille. Tunti turpaan, pullo kouraan ja alkuperäistä kulttuuria ristillä päähän niin kauan että kaikki joikhaavat jurrissa herranne jumalanne nimeä. Tämän jälkeen on syytäkin oppia jotain häpeästä. Vailla minkäänlaista faktoihin pohjautuvaa tutkimusta ja tietämystä esitän vielä kaksi pullon suuta kostuttanutta käännekohtaan suomalaisessa iloliemi kulttuurissa.
        Kieltolaki teki varmasti paljon hyvää. Niinkuin kieltäminen tekee aina. Aikuinen ja lapsi ovat yhtä yksinkertaisia, kielletty hedelmä maistuu parhaalta. Kuinka moni lapsi pistää sen kielen oikeasti talvella rautatankoon kiinni ilman vanhemman esimerkillistä opastusta, "Älä pikku Matti missään nimessä nuole sitä pihakeinua pakkasella!" Ja idea on näppärästi istutettu Masan takaraivoon. Erästä Päivi Räsänen-meemiä lainatakseni, "kielletään vittu kaikki!"
        Suomen sodat ovat myös muokanneet juomakulttuuriamme. Ensiksi lapset tappavat toisia lapsia ja sitten onkin aika tulla rintamalta takaisin sankareina ja voitonriemua täynnä. Tai sitten ei. Pontikka hanat auki ja sydän kiinni. Helpompi olla puhumatta ja turruttaa tunteensa. Pojasta polvi paranee aika madellen. Masennus ja itsemurhatilastot puhuvat puolestaan.
        Mutta onneksi on löydetty ratkaisu! Hip hurraa! Tipaton tammikuu! Jokaisen alkoholistin vuotuinen ripittäytyminen ja synninpäästö. Nyt siellä kotitietomakoneen takana jo veri kiehuu.. "Mut kaikkihan ottaa viikonloppuisin ryyppyä, ei se mistään alkoholismista kerro!" Enemmistö äänesti myös juniori Bushin uudella mantereella presidentiksi. Kahdesti. Enemmistö on yleensä lampaita. Helpompi vetää kaikille sopivat kengät jalkaansa kuin etsiä omat. They say jump and you say how high. Vituttaako nyt jo? Ihan oikeasti ethän pidä saavutuksena kuukauden alkoholitonta pätkää? Jonka jälkeen sitten kiskotaan helmikuun alku kaksin käsin. Tosi terveellistä kropalle. On on. Tammikuun face päivitykset ovat täynnä todisteluita siitä "miten voi pitää hauskaa ilman viinaakin".Miten tämmöisestä lauseesta on edes tullut hokema?! Ihmiset innokkaasti löytävät todellisen minänsä kuntosaleilta ja lenkkipoluilta. Huomaavat että kavereille voi puhua selvinkin päin. Tietysti syvemmät tunteet tungetaan syvälle. Rakkauden tunnustuksiin on kansallisen identiteetin määräämä promilleraja. Joillain homma alkaa jo rakoilemaan kuun puolessa välissä. Vatsalihakset ei näy kaikesta kahden viikon jumpasta riippumatta ja kaverit on itseasiassa tylsiä mulkkuja. Ne jotka selviytyvät tästä spartalaisesta taistelusta kuukauden ajan kuivin suin voivatkin tuuletella ensi jouluun asti. Salikortti heti helmikuussa vuokralle ja ränni päälle! Koska ihan rehellisesti, teillä on kivempaa jurrissa kuin selvinpäin.
        Siksi suosittelisinkin kokeilemaan humalahakuista helmikuuta! Jälkeenpäin voit vertailla fiiliksiä. Vedä niin että tukka tippuu! Lääkärin määräyksenä kirjoitan reseptiksi heti vähintään dokaamisen tuplaamista. Turha sitä on jarrua painaa, eläkä tunne syyllisyyttä vaan ota kaverit mukaan. Perinteisten perjantai ja lauantai iltarientojen lisäksi lisäisin tähän oman elämäsi piristys pakettiin sunnuntain ja keskiviikon. Sunnuntai on totutusti darkness päivä joten miksi viettää semmoista vapaa-ajalla? Ole mielummin kännissä ja parantelet krapulaa burana purkilla töissä. Ja jos hyvin käy olet jurrissa maanantainakin ja viikko lähtee käyntiin leppoisammin. Ei siellä duunissa kuitenkaan testata kuin huumeita. Ja alkoholihan ei huumaa. Keskiviikkona sitten jo uuteen nousuun viikonloppua varten.

        Seuraava kuukausi kalenterissa onkin kauniimmalle sukupuolelle omistettu. Meikitön maaliskuu. Koska te olette kauniita. Juuri sellaisina kuin olette. Siihen ei tarvita naamaria päälle. Päinvastoin se naamari vie teidät kauemmaksi itsestänne. Sen taakse on hyvä piiloutua. Olla niin kuin kaikki muutkin. Koska kaikki muutkin piirtävät joka aamu naamansa uudestaan sen on oltava normaalia. Ja siksi niin on tehtävä. Siihen pisteeseen asti ettet tunnista enää aamuisin itseäsi ennen maalikerrosta. Ja vaikka tunnistaisitkin et uskalla astua ovesta ulos ilman suojakuortasi. Eikä se tuhrustaminen edusta naisellisuutta. Sinä edustat, koko olemuksellasi. Toki jos vietät ensin tipattoman ja jatko-osana humalahakuisen suosittelen ennen meikittömän aloittamista viettää muutaman päivän sisätiloissa..

        Masennuslääkkeet. Täällä aihe on ollut tapetilla. Koska jenkkimunkki partnerini kävi uusimassa täällä reseptin. Muutama kuukausi meni hyvin ilman huumeita.. Tai siis lääkkeitä mutta nyt on taas lääkärin lupa olla zombina. Suomessakin apteekkia voisi rehdisti kutsua huumekauppana niinkuin se lontooksi taipuu. Drugstore. Joko sinut tai ystäväsi on diagnosoitu masentuneeksi. Hui kauhiaa mikä sairaus! Mun mielestä se on mielentila mitä erittäin harvoin tarvitsee korjata doupilla. En siis ole tässä kieltämässä länsimaalaista lääketiedettä ja suosittelemassa enkelitippoja vaan haluan soittaa poskeani medikalisaatiosta.
         Kärsin uniongelmista muutaman viikon ajan ennen tänne tuloani. Ajattelin varmuuden vuoksi käydä lekurissa ottamassa veri sämpleä että tiedän olevani lähtökunnossa. Ystäväni kanssa veikkailimme kauan kestää kun mielialalääkkeitä tarjoillaan vadilla naamaan eteen. En nyt just muista tarkaa aikaa mutta taisi olla siinä neljän minuutin huitteilla kun arvon puoskari kysyi mitä mieltä olen näistä elämän latua tasoittavista tableteista. Perkeleellisen hyvä ihmistuntija ja alansa ammattilainen saa olla että tuossa ajassa pystyi hahmottaamaan minun masennukseni. Kerroin pitäväni lääkäreitä laillisistettuina huumediilereinä ja näitä nappuloita erittäin vaarallisena. Yllätyksekseni tohtori totesi olevan samaa mieltä. Sanoi että itse suosittelisi vain ääritapauksille ja silloinkin hyvin lyhyeksi aikaa koska koukku näihin on erittäin kova. What!? Miksi helvetissä se sitten tarjosi tätä vaihtoehtoa?! Taitaa olla vaan normaali käytäntö? Ehkä jopa pakollinen tenttaus? Sillähän ne päänsisäiset ongelmat suorenevat kun alkaa käyttää kemikaaleja.
        En ole alan osaaja psykiatriassa enkä musiikin tuotantopuolella. Mutta olen nähnyt kun äänitettä "jälkikäsitellään" elikkäst masteroidaan. Näen mielialalääkkeet mielen masterointina. Leikataan piikit ylhäältä ja alhaalta pois. Ei ääripäitä. Saadaan tasaisempaa saundia. Musiikissa tarvittava toimenpide mutta mielen huollossa aika arveluttavaa.. Ei liikaa hymyilytä muttei toisaalta harmitakkaan. On helpompi paketti yhteiskunnalle semmoinen semi zombi. Lähes jokainen meistä on joskus masentunut. Ja ylienerginen. Ja vaikka mitä. Mutta ei ne nyt vittu ole mitään tauteja!! Opettele nielemään sitä paskaa. Kuuluu elämään. Buddhalaisen näkemyksen mukaan elämä on kärsimystä. Tältä länkkäri lääketieteen kantilta katsottuna Buddha olisi ollut huumeloordi numero yksi. Kaikille vaan nappia huuleen ni kärsimys loppuu. Ei tarvitse opetuksia, pyhiä tekstejä ja meditaatiota. Oikea annostus droppeja niin saadaan kaunis tasapaino aikaan.
        Jos olet lukenut näitä mun bloggailuita alusta lähtien saatat muistaa että kerroin lapsuudestani jotain synkistelyjä. Otin tasaisesti ala-asteen ajan kuokkaan päivittäin joko henkisesti tai fyysisesti ja sen johdosta mieli oli mustempi kuin Darth Vaderilla. Suunnittelin vuoronperään kouluammuntaa ja itseni kiikuttamista aina sinne yläasteen loppumetreille saakka. Että voin takuuvarmaasti sanoa että tiedän mitä on olla täysin loppuun ajettu ihmisraunio. Ja kiitän onneani että tämä amerikkalainen unelma missä kaiken voi korjata pillerihumalalla ei ollut vielä takapajuiseen Suomeen rantautunut niin vahvasti mitä se on tänä päivänä. No mitenpä ratkaisin murheeni jos ei kerran nappeja ollut? Puhumalla. Lukemalla. Kuuntelemalla. Musiikkia soittamalla. Urheilemalla. Nauramalla. Itkemällä. Ja monella muulla nykylääketieteelle ilmeisen vierailla keinoilla. Käsittelemällä asioitani ja elämääni. Ja se kasvattaa jos annat sen kasvattaa. Jos kiellämme kärsimyksen elämästämme kiellämme itsemme.

        Nyt kello lyö taas sen verran että jätän nämä toisistaan irralliset avautumiset tähän. Tällä kertaa. Näitä aihioita löytyy mun korvain välistä läjäpäin joten jos en saanut juuri sinua vielä kosketettua niin yritän myöhemmin uudestaan. Vihapostia odotellessa ;)

PeaceLove&Understanding!